Voiko luottamusta rakentaa yhteisöissä, joissa epäluottamus ja jopa viha on ollut vuosikymmeninen kirous?
Olen muutaman päivän kenttämatkalla Wajirin kaupungissa, Koillis-Keniassa. Wajir on reilun neljänkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ja maakunnan pääkaupunki. Tosin kaupunki on yksi niistä monista Pohjois-Kenian kaupungeista, joissa ei ole metriäkään asfaltoitua tietä. Muutama viikko sitten yhdessä Kenian pääsanomalehdessä oli
juttu siitä, miten Lodwarin kaupunkiin oli valmistumassa ensimmäinen asfaltoitu tie.
Kun olimme matkalla hankkeen kenttätoimistoon, niin matkalla ohitimme kaupan, jonka etuseinään oli maalattu teksti ”Lamahuran shop, come for cash only” eli Lamahuran kauppa, vain käteisasiakkaille. Jäin miettimään tekstin tarkoitusta, sillä varmaankaan Lamahuran ei tarkoittanut sitä, että hänen luottokortinlukulaite on epäkunnossa? Ehkä Lamahuran halusi tiedottaa, että asiakkaille ei myydä luotolla.
 |
| Katunäkymää iltapäivärukouksen aikana |
Mutta luottamuksen puute ei vaivaa vain Lamahuran kaupan asiakkaita vaan yleisemminkin Pohjois-Kenian ihmisiä. Välillä tuntuu, että kukaan ei oikein luota kehenkään, ei varsinkaan politiikkoihin, poliisiin tai muihin paikallishallinnon edustajiin. Kirkon Ulkomaanavun Kenian rauhantyön yksi tarkoituksista on lisätä luottamusta konflikteja ratkoviin ja ennaltaehkäiseviin tahoihin kuten kyläpäälliköihin, uskonnollisiin johtajiin ja rauhankomiteoihin.
Tämä tapahtuu kouluttamalla sekä toimijoita että kylätasolla kylien asukkaita. Rauhantoimijoilta edellytetään pitkäaikaista sitoutumista sekä omien etujen laittamisen takasijalle yhteisen edun hyväksi. Kylätasolla käymme keskusteluja näiden toimijoiden olemassaolon tärkeydestä ja parannamme kommunikaatiota toimijoiden ja kyläläisten välillä.
Uskon siihen että luottamusta voidaan lisätä, kunhan kaikki sitoutuvat siihen. Ehkä vielä joskus teksti Lamahuran kauppan seinällä vaihtuu.
PS. En malta olla esittelemättä tiimiä, joka näitä asioita kylätasolla hoitaa. Alkuviikosta tapasimme Isiolossa ja iltapäiväkahvin aikana otettiin perinteinen ryhmäkuva. Kuvassa oikealta vasemmalle John Bongei (koordinaattori), Vincent Omunyin (Marsabit), Kadir Boru (Isiolo), minä, Edel Mitei (Turkana) ja Charles Apondu (Garissa).
